Pakettiauton eristys retkeilyelämän kestäväksi

Retkeilyauton eristäminen kannattaa tehdä huolella, niin säästyy monelta murheelta myöhemmin. Ennen erityistöitä olimme purkaneet alkuperäiset vaneriseinät pakusta ja irrottaneet väliseinän asuintilojen ja etupenkkien välistä. Purkutöistä ja suunnitelmista voit lukea tarkemmin blogipostauksesta Retkeilyauton purkutyöt ja suunnittelu. Teimme perusteellisen siivouksen ja varmistimme, että mitään likaa ei eristeen alle tulisi jäämään. Pakettiauton muuntaminen retkeilyautoksi alkoi siis viimeistään nyt!

Retkipakun eristystyöt käyttötarpeen mukaan

Lähdimme pohtimaan eristyksen tarvetta sen mukaan mihin vuodenaikoihin olemme retkipakulla liikenteessä. Meillä retkeilyauton käyttö rajoittuu lämpimille kevät, kesä ja syyskuukausille. Retkeilyautoa ei kuitenkaan voi eristää liikaa (no kohtuus kaikessa), sillä hyvin eristetty retkipaku on myös kesäkuumalla tosi hyvä juttu. Kesäaamuna aurinko pääsee paistamaan kattopeltiin jo varhaisesta aamusta ja lämmittää auton nopeasti jos ei ole saanut autoaan varjoisaan paikkaan.

Matkamme suuntautuvat usein Pohjois-Norjaan. Siellä puiden varjot voivat olla vähissä, mutta siellä myös harvoin tulee ongelmaksi liian lämpimät kelit. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun meidänkin reissuilla heinäkuussa päivälämpötilat ovat jääneet noin viiteen plus asteeseen. Pakettiautosta retkeilyautoksi muuttamisen yksi tärkeimmistä vaiheista onkin mielestämme juuri eristäminen.

Karo: Retkeilyauton eristäminen on muutamien ensimmäisten reissujen perusteella oikein hyvin onnistunut. Van life muutaman päivän kerta-annoksina sopii meille hyvin. Käytännössä retkipaku on meille vain nukkumista, siirtymistä ja tavaroiden säilyttämistä varten. Muuten pakuelämämme toteutuu luonnossa liikkuen ja kaikista mieluiten kalaisan joen varressa. 

Mikä on paras eriste retkeilyautoon?

Paras eriste retkeilyautossa tuntuu olevan suhteellinen käsite. Niin monia eri mielipiteitä olemme nettiä selatessa nähneet, että ainakaan sieltä ei absoluuttista oikeaa totuutta löydy. Ehkä pitäisi kääntyä VTT:n asiantuntijoiden puoleen ja kysyä sieltä? Meille paras eriste retkeilyautossa valikoitui kolmen kriteerin perusteella: 1. Eriste on helppo asentaa, 2. Eristettä on kehuttu monissa eri lähteissä ja monien pakun rakentajien teksteissä, sekä 3. Eriste ei alkaisi kerätä kosteutta sisäänsä eikä aiheuttaisi riskirakenteita kosteuden suhteen.

Sopivaa eristemateriaalia etsiessä tutustuimme mm. muutamaan englanninkieliseen sivustoon, jossa eristevaihtoehtoja retkeilyautoon on käyty läpi:

https://paulcamper.co.uk/magazine/van-insulation/

https://lostontheroute.com/converting-a-van-a-guide-to-thermal-insulation/

Retkeilyauton eristäminen Armaflex solukumieristeellä

Päädyimme Armaflexin käyttöön retkeilyautomme eristyksessä. Sen asennus oli tosi miellyttävää ja homma eteni nopeasti. Itseliimautuva eristematto tarttui puhtaaseen peltipintaan todella tiukasti ja parin ensimmäisen palan jälkeen saimme hyvän rytmin tekemiseen. Tuntui että pakettiauton muuntaminen retkeilyautoksi eteni nyt nopeaan tahtiin. 

Meidän retkeilyauton eristeen vahvuus oli seinissä vain 9 mm ja katossa 13mm. Kattoon halusimme paksumman eristeen, sillä sen tärkeys korostuu retkeilyautoelämässä yhtä lailla kuin pientalossa asuessa. Lämpö pyrkii aina ylöspäin ja aurinko toisaalta lämmittää kattoa eniten, joten katon eristepaksuuden tulisi olla suurempi kuin muualla.

Seinien 9 mm eristepaksuus valikoitui sen myötä, että sitä sattui löytymään tori.fistä halvalla sopivan kokoinen pala. Meidän tavoittelema varustetaso oli mallia ”pyörillä liikkuva teltta”, joten siinäkin mielessä tuo vahvuus riitti meille oikein hyvin. Emme myöskään lähteneet tukkimaan jokaista aukkoa eristeellä. Armaflexillä se olisikin melko mahdotonta, joten tuohon hommaan olisi pitänyt käyttää jotain muuta eristettä kuten villaa, jonka olisi saanut tikun avulla sullottua pieniin reikiin. Toki tuokin olisi ollut talviasuttavassa retkeilyautossa melko välttämätön työvaihe, jos haluaa yltää siedettävään sisälämpötilaan kylmempinä öinä. 

Retkeilyauton lattian eristys

Meidän retkeilyautossamme jätimme myös alkuperäisen lattiavanerin paikoilleen. Se oli vielä hyvässä kunnossa, joten emme edes harkinneet lattian lisäeristämistä tai vanerin vaihtoa. Talvihommissa myös retkeilyauton lattian eristys olisi välttämätöntä. Myös retkipakun lisälämmitin toisi paljon lisämukavuutta ja lisäisi myös reissupäiviä pidemmälle syksyyn, mutta meillä se on vasta tulevan kesän hankintoja. 

Retkeilyauton eristystyö Armacellin Armaflex solukumieristeellä

Retkeilyauton pintojen putsaamisen jälkeen aloitimme eristystyön mittaamisella ja solukumieristeen leikkaamisella oikean kokoisiin paloihin. Pakettiauton seinien muoto ei ole juuri missään kohtaa symmetrinen tai selkeästi jonkun muotoinen, joten jokainen pala piti mitata melko tarkkaan. Se ei haittaa, vaikka pala olisi hieman turhan iso, mutta liian pieni pala eristettä on taas huono. Silloin kylmyys tai kuumuus pääsee liian helposti kulkemaan sisätiloihin. Itseliimautuva Armaflexin solukumieriste olisi hyvä saada retkeilyauton peltikoriin tasaisesti kiinnitettyä, jotta eriste toimisi halutulla tavalla.

Kun solukumieristeen pala oli leikattu mittojen mukaan muotoon, niin testasimme sitä paikalleen ennen kuin otimme suojapaperin pois. Teimme tarvittavat lisämuotoilut tässä vaiheessa. Kun Armaflex -pala oli oikean kokoinen, niin otimme suojapaperia hieman irti liimapinnasta ja asettelimme paljaan liimapinnan peltiin kiinni. Siitä vähitellen vedimme suojapaperia pois ja painelimme liimapinnan tiukasti kiinni peltiin. Armaflexin liimapinta myös tarttui niin kovasti, että se kannatti saada kerrasta kohdalleen. Parin palasen jälkeen homma alkoi sujumaan jo kivasti ja saimme hommasta hyvin kiinni. 

Retkeilyauton eristämiseen kulunut aika

Meidän retkeilyauton eristäminen kesti noin pitkän viikonlopun verran. Käytimme eristämiseen yhteensä noin 12-16 tuntia. 

Pitää muistaa, että me teimme eristyksen melko kevyesti. Tähän vaiheeseen saa varmasti palamaan aikaa monta kertaa enemmän, kun sen tekee ihan viimeisen päälle ja talviasuttavaan retkipakuun.

Eristämisen jälkeen aloitimme seinien levyttämisen. Monet tekevät tässä kohtaa sähkövedot retkeilyauton asuinosaan, mutta me halusimme tehdä sähköt pintavetoina. Jos jotain vikoja ilmenisi tai sähköt haluaisi jossain vaiheessa purkaa, niin se onnistuisi helposti rakenteita rikkomatta. Johtojen koteloinnit saisi meillä kuitenkin lähes kokonaan piiloon kalusteiden taakse. Retkeilyauton rakentamisessa itse on mukavaa se, että saa tehdä juuri niin kuin parhaaksi näkee.

Ehdimme myös Van-koiramme Urkin kanssa pitkille kevättalven lenkeille viikonlopun aikana. Urkki tykkäsi istua auton etupenkillä kevätauringon paisteessa meidän työskennellessä eristeiden parissa.